Dia 6: Alkuperaiskansojen taikajuomia ja viidakossa samoilua

Heratys oli illan bileiden jaljilta hieman nihkea, mutta aamupalan jalkeen kone hyrrasi taas kuten pitaakin. Oppaanamme paivan riennoissa oli edellisillalta tuttu viidakkovesa, jonka nimen olen unohtanut (taman takia bloggaaminen pari paivaa jalkijunassa on huono idea). Kiertelimme jalan ja kanootilla ymparoivaa seutua ja kavimme seuraamassa mm. ruukunvalmistusta alkuperaisperheen kotona.

Ilmestyskirja 2006

Morphon siipikarkivali saattaa olla 35 senttia

Oppaamme kertoili meille viidakon kasveista ja elaimista seka uskomattoman kekseliaista tavoista, joilla alkuperaiskansat kayttavat naita hyvakseen selviytyakseen viidakon armottomassa reality-showssa. Maatalossa ammuimme myos puhallusputkella ja tarkastelimme kotipuutarhan hallusinogeenisten kasvien valikoimaa. Kyseisia kasveja, mm. ayahuascaa saivat myos turistit koettaa, mutta omalla vastuulla ja mieluimmin shamaanin lasnaollessa. Olis ollu nastaa mutta lahto koitti liian pian. Syotiin sentaan sitruunamuurahaisia elavana suoraan puusta!

Bullseye! (Osuin ihan oikeastikin maaliin - 3. yrityksella)

Oppaamme tiesi kaiken kasveista - ja liikaa hassuista kasveista

Kavimme viela huikean voimakkaassa vesiputouksessa kylpemassa ja kisailimme putouksen alta uimisessa. 38 metrista putoava vesi muuten tuntuu selkanahassa samalta kuin olisi miljoonan metallisen kuulalaakerin vasaroitavana - rankempaa kamaa siis.

Iltapaivalla soimme viela lounaan viidakon keskella ja sitten takaisin Quitoa kohti.