Monday, May 22, 2006

All around CR

Taas on kuukausi mennyt viimeisestä postauksesta joten aika ehkä jotain kirjoitella.

Olutta meksikolaisittain rafting kokemuksen jälkihöyryissä
DSC_0183

Kata tuli käymään kuun alussa pariksi viikoksi ja luvassa oli siis matkustelua. Matkustelun teki erityisen stressivapaaksi se fakta että lopetin viime kuussa kaikki kurssini yliopistolla. Koska kaikki kurssini (paitsi yksi) osoittautuivat sellaisiksi joita en saisi HKKK:lla korvattua, päätin vapauttaa itseni turhasta työtaakasta jonka parissa en enää edes oppinut espanjaa kovinkaan tehokkaasti. Luen nimittäin nopeammin tekstejä jotka oikeasti ovat edes jollain tapaa kiinnostavia ja puheharjoitustakin saan huomattavasti runsaammin sosiaalisissa tilaisuuksissa kuin neljän tunnin puuduttavilla luennoilla.

Ennen matkustelua kävimme kuitenkin ulkoilemassa Sveitsiläisten iloisten veikkojen kanssa paikallisessa Jazz Cafessa, jossa tarjolla olikin oikein mukiinmenevää soultykittelyä Soul 2 Flowin tahtiin. Jostain syystä mieleen tuli kovasti Quintessence naissolistin pehmeän äänen hyväilyssä, joskin tämä ensemble tahkosi lähinnä takuuvarmoja soul käännöksiä tunnetuista pop-kipaleista.

Soul 2 Flow on the go
IMG_0155


Sitten olikin vuorossa suunnistus Puntarenaksen kautta kohti Montezuman kylää Nicoyan niemimaalla. Suunnistus ei sujunut täysin ongelmitta, sillä Puntarenaksesta nousimme jostain kumman syystä Playa Naranjoon menevään lauttaan vaikka oikea määränpää olisi ollut Paquera. Lautasta noustuamme saimme osaksemme huvittuneita katseita kun kyselimme Bussia Montezumaan: "ei täältä mene bussia minnekään, ja taksillakin matka kestää viisi tuntia". Päätimme kuitenkin ottaa taksin Paqueraan ja katsoa siellä tilanteen uudelleen.

Positiiviseksi yllätykseksemme matka kestikin vain tunnin Costa Rican vaarallisimmaksi tituuleratulla tiellä, joka näytti siltä että sitä olisi mattopommitettu viimeiset 50 vuotta. Huomaa, että paikallinen liikenneministeri omistaa osuuden myös Costa Rican ainoassa teiden kunnossapitoyrityksessä; tyyppi siis antaa urakan aina omalle firmalle, maksattaa veronmaksajilla kartellihinnat ja tekee kaiken lisäksi tarkoituksella niin paskaa jälkeä että saa uusia homman puolen vuoden välein. Mutta niinhän sitä tietty sanotaan että kansa saa ansaitsemansa hallituksen. Ja kyllä kaikki nää jutut täälläkin tietää, mutta ilmeisesti täällä on liian kiva ilmasto jotta kukaan jaksaisi valittaa mistään. Onneksi asun itse helvetillisen kylmässä demokratian kruunussa.

Paquerasta päätimme myös ottaa länkkärityyliin taksin, sillä tunnin mittainen bussin odottaminen ei luonnollisesti sopinut tyyliimme. Montezumassa löysimme jonkin aikaa tahkottuamme aivan upean hotellin, jonka huoneet olivat majesteettisen suuret, jopa isommat kuin kämppäni SJ:ssa.

Muutenkin Montezuma vaikutti oikein mukavalta paikalta. Pieni biitsi ison sademetsän siimeksessä ja paljon mahdollisuuksia monenmoiseen harrasteluun syvänmerenkalastuksesta metsässä haikkailuun.

Montezuma


Ensimmäisenä päivänä päätimme käväistä testaamassa pari upeaa vesiputousta, joista ylemmästä saattoi heittää kymmenmetrisen volttihypyn alla odottavaan putousaltaaseen. Kallioisessa joenuomassa flip flopeilla rämpiminen toi muutamaankin kertaan mieleen respaneidin "don´t wear flip flops when you go to waterfall" neuvon. Mutta suomalainenhan ei opi paitsi kantapään kautta - tässä tapauksessa kirjaimellisesti. Putoukset olivat kuitenkin vaivan arvoisia ja hyppykin tuli tehtyä, vaikka Katan "Älä kuole jooko?" pyyntö saikin vielä miettimään mikrosekunnin ennen syöksyä tuntemattomaan altaaseen.

ensimmäisen putouksen juurella
IMG_2136


toisen putouksen huipulla. Tästä tuli hypättyä
IMG_2145

Toisena päivänä kävimme snorklaamassa läheisellä Kilpikonnasaarella ja hengaamassa samaisen saaren paratiisirannalla. Täällä "autio paratiisiranta" tosin tarkoittaa lähinnä "taistele rantatuoleista 500 lihavan ja punaisen jenkin kanssa".

Goin´ snorklin´
IMG_2155

"autio" paratiisisaari
IMG_0204

ruoka oli mahtavaa
IMG_0198

Viimeisenä Montezuma-kokemuksena talsimme seuraavana päivänä Cabo Blancon kansallispuiston läpi. Matkalla tuli nähtyä miljoonia rapuja keskellä metsää. Kukaan ei oo tainnu kertoa näille ravuille että ne on ranta/vesielukoita, mutta ei se näyttänyt menoa haittaavan: vipeltäjää riitti koko kolmen tunnin kävelyurakan loppupuoliskon ajalle. Ravut ovat muuten hemmetin typerän näköisiä kun ne juoksee sivuttain karkuun ja heiluttelee saksiaan ja luulee ihan tosissaan olevansa erittäin pelotavia.

ripu rapu 2.0
IMG_2188

orava
IMG_2182

perhonen
IMG_2213

Urakka oli erittäin hikinen, mutta palkittiin saavuttuamme upealle rannalle jossa ei näkynyt lisäksemme juurikaan muita turisteja. Myös ranta kuhisi rapuja, tosin hieman pienempiä kotilorapuja, mutta niiden massavaellusta oli yhtä kaikki mukava seurata.

se oikea autio paratiisiranta
IMG_2196

Monteverde


Nimestään huolimatta Monteverde ei ole Montezuman naapurissa vaan päivän bussi-lautta-bussi-yhdistelmän päässä. Monteverde on sademetsäalue ylempänä vuorilla ja täällä sadekauden alkamisen huomasi jo ihan tosissaan. Ukkosta ja rankkasadetta riitti koko iltapäivän ja illan ajan, mutta ehdimme silti käväistä aamusella metsän yli rakennetuilla riippusilloilla ja vaijeriajelulla (ziplining), joskin myös tällöin satoi jo jonkin verran. Pientä tihkusadetta huomattavasti ärsyttävämpää oli kuitenkin kuunnella ziplining oppaiden ulkoaopeteltuja tyhjänpäiväisiä englanninkielisiä letkautuksia joka asemalla - vaikka joka asemalla osoitin yhä uudelleen puhuvani myös espanjaa. Itse vaijerin varassa puiden yllä liitäminen oli kyllä erittäin hauska kokemus, vähän kuin puuhamaassa pienenä.

Ensin rauhaisasti siltoja pitkin...
IMG_2248

...ja sitten hieman vauhdikkaammin köysiradalla. Wheee!!!
IMG_0265

La Fortuna ja Arenal


Monteverden jälkeen oli vuorossa reissun odotetuin osio - matka La Fortunan kaupunkiin. Mitäs ihmeellistä kyseisessä kaupungissa sitten on? No eipä juuri mitään lukuunottamatta, että se sijaitsee väli-amerikan aktiivisimman Arenal -tulivuoren juurella - tulivuoren joka purkautuu käytännössä jatkuvasti.

Arenal kaukaa
IMG_2277

Arenal lähempää - huomaa purkauksen aiheuttama suuri tuhkapilvi
IMG_2303

Areanal vielä lähempää - purkaus käynnissä edelleen
IMG_2316

Itse La Fortunan kaupunki osoittautui ehdottomasti yhdeksi suosikkikohteistani CR:ssä. Pikkukaupunki ei ollut läheskään niin turistientäyteinen kuin etukäteen odotin, vaikka aktiviteettivaihtoehtoja täälläkin riitti runsain määrin. Saavuimme La Fortunaan jo puolen päivän aikaan ja ensimmäisenä iltana tuli tehtyä yhdistetty hiking-kuumissa lähteissä löhöily-laavantähystysretki. Kuumat lähteet olivat ehdottomasti retken kohokohta, sillä vaikka laavavirtojakin näkyi, oli vuoren ylempi osa, jossa niitä olisi näkynyt vielä enemmän, melkoisen pilvimassan peitossa.

Kuka sanoi ettei telkkarilla hotellihuoneessa tee täällä mitään?
IMG_2320

Tulivuori hallitsee La Fortunan horisonttia
IMG_2328

Tekemistä olisi ollut vaikka kahdeksi viikoksi
IMG_2319

2. päivä La Fortunassa kului nukkuessa pitkään ja tallustaessa läheiselle vesiputoukselle, joka tosin oli helvetillisen nousun takana. Onneksi saimme pahimpaan osuuteen apua ystävälliseltä herralta, joka noukki meidät pick-upinsa lavalle. Mukana oli myös Miguel, johon olimme tutustuneet jo Montezumassa ja joka oli kuin sattuman kautta myös Monteverdessä kanssamme samaan aikaan.

Miguelin kera lavalla
IMG_0318

Putouksella. Tämän alle ei ollut menemistä hurjan paineen vuoksi
IMG_0322

Saimme myös karvaisen ystävän, joka asettui illallisella pöytämme viereen ja illallisen päätteeksi seurasi meitä hotellillemme asti - aina huoneemme ovelle toiseen kerrokseen, jonka eteen se kävi nukkumaan pysyttyäni kovana koiran sisälleottamisen suhteen.

Viimeisenä päivänä La Fortunassa päätimme tehdä raftaus matkan pitkin Toro jokea, joka tosin ei ollut ihan parhaimmillaan, sillä vettä ei sateista huolimatta jostain syystä päästetty jokeen niin paljon kuin olisi ollut ideaalia. Huippuhauska päivä oli silti, sillä oppaat veivät meidät matkan varrella myös mutustamaan sokeriruokoa ja katsomaan tukaaneja ja iguanoja. Tukaani oli tosin lievästi kehari, sillä se ei välittänyt kädessäni olevista siemenistä vaan keskittyi nokkimaan veistoksellisia rintalihaksiani.

stupid bird
DSC_0014

iguana
DSC_0007

villi joki
DSC_0030

"surffausta" yrittämässä
DSC_0158

Tämän jälkeen takana oli jo reipas viikko kokemuksia joten päätimme viettää Katan jäljellä olevat päivät chillaten San Josessa. Viime viikon kokemuksia seuraavassa postissa joka tulee jo tällä viikolla, sen lupaan.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home