9 55’30.50” N, 84 03’33.50” W

Elo San Josessa jatkuu leppoisana; hellerajojen paukkumista päivittäin, fajitasillallisia naapureiden kera, totaalista pihallaoloa espanjankielisissä keskusteluissa...

Sunnuntaina podin siis hieman kanuunaa ja heräsin myöhään. Iltapäivästä jouduin käväisemään muutaman blokin päässä Automercadossa (vrt. Sokoksen S-Market), josta saa kaikkea tarpeellista, sillä minulla ei ollut mitään tarpeellista.

Takaisin tultuani törmäsin kanadalaiseen Derryyn, joka aloitteli juuri mietoja sunnuntai-iltapäivän hiprakoita. Derry oli erittäin fiksun ja rentiksen oloinen tyyppi, joten jäin jutustelemaan mukavia hänen luukkuunsa, ja opin mm. mitä kuulun beatnik -kirjailijan William S. Burroughsin vaimolle kävi (ei kovin hyvin). Tuokion kuluttua seuraamme liittyivät Derryn muusa Alejandra ja tämän sisko Angela, joka ei puhunut sanaakaan englantia. Derryn ja Alejandran lähdettyä ostamaan lisää olutta ja pikaruokaa kävinkin sitten elämäni ensimmäisen espanjankielisen (musiikkiaiheisen) keskustelun. En ihan täydellisen 'suave' ole vielä, mutta asiasisällöt saatiin kuin saatiinkin selvitettyä.

Maanantaina naapureihin tutustuminen jatkui, ja illalla lähdettiin (taas) ulos. Vuorossa oli El Cuartel -niminen paikallinen sedula, jossa sai maksaa itsensä kipeäksi oluesta (melkein 1,5 euroa per tuoppi!). Meininki oli kyllä kohdallaan, kun lavabändi rullasi ulos latinohittejä shakirasta gasolinaan. Paikka oli melko täynnä gringoja (kiitos oikaisusta, Simo), joten en erottunut joukosta yhtä väkevästi kuin lauantaina. Kivaa oli silti ja tiistaina tulikin nukuttua jälleen myöhään.

Tiistaina satoi miltei koko päivän (epätavallista vuodenaikaan nähden) ja iltasella koko San Josen yllätti sähkökatkos (tavallista ympäri vuoden). Kysyessäni katkoksen tyypillistä kestoa Manageri-Matias tokaisi huolettomasti "puolesta tunnista kolmeen viikkoon". Vedätettiinköhän valkoista poikaa...

p.s. Otsikko viittaa Villa Lakshmin Google Earth koordinaatteihin (aivan kuin Googlella olisi oma koordinaattistandardinsa).