Soroche, Ayayay!

Cuzco sijaitsee vaatimattomasti 3600 metrin korkeudessa, joten matkaopuksessani ihan aiheesta varoitettiin sorochen vaikutuksista. Taman takia olisi syyta valttaa kovin ahkeraa juoksentelua paikasta toiseen ainakin ensimmaisena paivana, joten paatin ottaa rauhaisasti. Paatos ei tosin pitanyt kauaa, silla ensimmaiset kaksi tuntia kuluivat Cuzcon kaduilla juoksennellessa, korkeuserojen korttelien valilla ollessa parhaimmillaan yli kymmenen metria. Loytaessani sopivan makuupaikan olinkin jo taysin kaputt ja pelkastaan parin sadan metrin matka takaisin paatorille teki tiukkaa.


Cuzcon katedraali


Jyrkka katu

Lounaan ja parin postikortin oston jalkeen alkoi jo paatakin hieman jomottelemaan, joten nautin varmuuden vuoksi pari kuppia kokateeta. Oli kuitenkin vasta keskipaiva ja jotain oli tehtava, joten otin taksin Sacsayhuamanin raunioille, jotka pahaksi onneksi sijaitsevat kaupungista viela sata metria ylospain. Fiilis oli hieman kuin Suokissa jykevien kivimuurien valissa seikkaillessa, ja tulipa paastya Rio-meinkeihinkin jessepatsaan juurella. Sacsayhuamanin linnake muodostaa Cuzcon puumanmuotoisen profiilin paan ja sahalaitavarustus sen hampaat, jotka tarkoitus oli aikanaan herattaa pelkoa kaupunkiin hyokanneissa joukoissa.


Sacsayhuaman


Olé Rio!


Tyylipuhdas turistikuva. Huomaa myos taysin pain helvettia oleva rajaus.


Cuzco, kuninkaiden kaupunki

Fiilisteltyani maisemia ja muinaista inka-spirittia ja poseerattuani laamojen ja paikallisneitokaisten kanssa kapusin takaisin paatorille, jossa minulle postikortit myynyt vaahtosammutin tuli tyrkyttamaan lisaa kortteja. Sanoin ystavallisesti juuri ostaneeni hanelta kortteja, mutta pikkupiru alkoi inttamaan, etta nama ovatkin eri kortteja. Torjuin yrityksen talla kertaa hieman paattavammin, minka tuloksena napero alkoi inttamaan vain hurjemmin. Aloin jo hermostua ja sanoin menevani nyt syomaan tyylin "mina juon nyt kahvia" ja mita myyntitykki teki - sanoi odottavansa minua ravintolan ulkopuolella myydakseen minulle kirotut korttinsa! Tassa vaiheessa kohteliasuuteni kohtasi rajansa ja lahdin vain kavelemaan pois vimmaisen vaikerruksen saattelemana. Koetan kerrankin tehda hyvan teon ja raottaa kukkaroni nyoreja ja tamako on palkka? Viimeinen kerta kun ostan katukaupustelijoilta mitaan - varsinkaan nailta pienemmilta jotka eivat nayta tajuavan aidinkieltaan.

Illalla kavimme parin belgialaistypsyn kera nauttimassa illan elokuvan Mama Africassa, jonne oli ahtautunut jo melkoisesti backpacker vakea. Kankaalla pyori Lucky Number Slevin, jonka ahmin jo toiseen kertaan kuukauden sisalla ja patka ei muuta kuin parani. Suosittelen kaikille ikaan ja seksuaaliseen tai uskonnolliseen suuntaukseeen katsomatta. Sitten olikin jo aika painua pehkuihin silla juna Machu Picchu puebloon lahtisi kello kuusi...

---

Infobox: Olen jo kauan miettinyt, miksei suomessa tv- tai muidenkaan mainosten yhteydessa ole mitaan mainintaa siita, mika toimisto kyseisen filkan/printin on tehnyt. Mielestani vahintaan yhta kiinnostavaa kuin itse mainos on sen toteuttanut firma ja tassa minuun yhtyvat varmasti monet markkinoinnin ja mainonnan parissa tyoskentelevat. Perussa tama on tajuttu, ja joka mainoksen perassa vilahtaa puolen sekunnin ajan kyseisen toimiston logo, yleensa DDB, McCann, TBWA tai muu iso, mutta mahtuupa mukaan pienia paikallisia toimistojakin. Kiinnostava ilmio nain markkinoinnin opiskelijan kannalta.